Wednesday, March 21, 2007

Elotonta ja elävää

Elotonta:

Kun ensimmäisen kerran kävin kirpputorilla, olo oli vaivautunut. Tuntui kummalliselta katsella vieraiden ihmisten sinne tuomia tavaroita: vaatteita, astioita, lehtiä. Oli kuin olisin katsellut heidän kotejaan ja heitä paljaina, puolustuskyvyttöminä. Tunsin itseni tirkistelijäksi. Varovasti kosketin ja tutkin mielenkiintoiselta vaikuttavaa esinettä; voisinko sen todella ostaa, olisiko se sitten minun, alkaisiko se elää kodissani meidän elämää?

Pian opin kirpputorisäännöt: jos epäröit ostoa ja lasket haluamasi takaisin myyntipöydälle, saa sen napata ensiksi ehtivä - ja usein nappasikin! Kun tarkastelet myyntipöytää, takaasi ojentuu käsi hamuamaan juuri sitä, johon omakin katseesi on kiinnittynyt. Joskus sinut oikein tönäistää syrjään: nyt on minun vuoroni arvioida näitä houkutuksia!

Minusta on tullut omanlaiseni kirpputorinkävijä: en välitä muista, kävelen ja kiertelen hiljalleen.
Mitä sitten ostelen? Vaatteita lastenlapsille: ensin ostin vauvakokoja (60-70 cm), sitten siitä kasvun myötä ylöspäin. Tällä hetkellä pienin ostokoko on 115 cm ja suurin 145 cm. Noin.
Mutta minun on ikävä vauvakokoja!

Kävin iltapäivällä kirppiksellä. Mukavat äiti ja poika pitävät sitä. Melkein aina ostan jotakin.
Tänään tätä tarpeellista:
- yksi iso ja neljä pientä lautasta, romanttisia pieniä ruusuja, somat
- poppanapöytäliina tyttärelle olohuoneensa sohvapöydälle; pöytänsä on teräväreunainen
- kaksi runokirjaa (Elina Vaaran ja V.A. Koskenniemen)
- käsin virkattu, pitkähkö, kapea verho (keinutuoliimme tai keittiön pöytäliinaksi)
- täytetty n. 20 cm nukke, joka näyttää Steiner-nukelta (en tiedä onko), lapsenlapsille/itselle

---

Elävää:

Vanhempi tytär miehineen lähteepi pidennetylle viikonloppulomalle. Hoitelen siis lähipäivät kolmea lastenlastani. Vilkasta menoa tiedossa.

Olen nimennyt lapset:

vanhin on Puppeli
poika on Ukko
nuorin on Maijahalonen

Nuoremman tyttären lapsia kutsun:

vanhin on Ariel
nuorin on Hääpuku

Mummon mussukat!

4 comments:

Lastu said...

Oma elämänfilosofiani perustuu myös kierrättämiselle. Sisareni ihmettelevät, kuinka voimme olla niin erilaisia: he kuljeskelevat tavarataloissa autuaana, minä kierrän ne kaukaa. Kirpputorilla käyn säännöllisesti.

Sinulla on puuhakkaita päiviä tulossa. Kivoja lempinimiä lapsosilla. Mistä Maijahalosen keksit ;)

Haavetar said...

Minäkin suosin kierrättämistä. Siinä säästää niin kukkaroa kuin luontoa. Täällä joidenkin kirppareitten hintataso on tosin karannut pilviin, jolloin alennusmyynneistä löytää edullisemmin lastenvaatteita. Siihen vaikuttaa varmasti ns. itsepalvelukirppareitten korkea paikkamaksu. Mutta useimmiten kirpparikierros on maksanut vaivan ja ideana se on aina kannattava - toiselle tarpeeton voi olla toiselle tarpeen. :)

sinipelto said...

Paju,
on mielestäni ihan mieletöntä tuhlausta heittää käyttökelpoinen roskikseen. Olen iloinen, että opin käymään "kiippiksellä", kuten lapsenlapset sanovat. "Onko tämä kiippikseltä?" "On se."

Maijahaloseksi kutsun esikoisen kuopusta. Hän on 4-vuotias, touhukas, aina aurinkoinen, tomera tättärä. Vaalea, sinisilmäinen, punaposkinen. Jotenkin hänestä vain huokuu jotain samaa kuin olen lukenut taidemaalari Pekka Halosen vaimosta, Maija Halosesta, joka oli oman kotinsa hengen luoja; siivosi, vaatetti ja syötti (oma puutarha) perheensä, oli vieraanvarainen emäntä, teki käännöstöitä. Pekka Halonen saattoi keskittyä työhönsä, tauluihinsa. Heidän ateljee-kotinsa (Halosenniemi)sijaitsee kotikunnassani.

Puuhakkaat ovat viikonlopun päivät: illan ja yön olin lapsien luona tyttärellä, nyt päivän siellä tuuraa 80-vuotias anoppini (minulla työpäivä).

Sinulle rentouttavaa viikonloppua toivottelee tämä mummu! :D

sinipelto said...

Haavetar,
olet oikeassa kirpparien hintatasosta: pilvissä leijutaan. Kummallista, kun varmasti myyjien tarkoituksena on, että myyntiin tuodut ostettaisiin ja niistä "päästäisiin eroon".

Tekeekö sitten kirppareilla todellisia "löytöjä"? En oikein usko. Itse en ole löytänyt kuin sitä tavallista tarpeellista ja tarpeetonta. Mutta voihan olla, että minulla ei ole oikeanlaista "silmää".:)

Tuttavapiirissäni me melkein kaikki "kirputamme".:)

Viikonlopputerveisiä!

(Koirille rapsutuksia!)