Pääsiäisnoita onkin vasta noita!

Menin pyykkiä noutamaan kellarista, pesukoneesta (ei ollut tullut nyt itsekseen ylös). Seinälle, pesukoneen viereen ripustettu pääsiäisnoita katseli minua kiinteästi.

- Pääset kohta ylös, muutaman viikon kuluttua on pääsiäinen, sanoin.
Noita vaan tuijotti ja oli hiljaa. Se näytti siltä, että sillä oli jotain mielessä. Mutta se mietti vielä.

Illalla alhaalta kuului kolinaa ja pamaus!
- Nyt meni pyykinpesukone rikki, sanoin miehelle. - Lähdenpä katsomaan, miten kävi.
Kone pyöritti pyykkiä rauhallisesti; kierros sinne, kierros tänne. Sillä ei ollut mitään hätää.

Katsoin noitaa. Se katsoa tapitti takaisin ja sen ilme oli hyvin päättäväinen.

- Sinäkö täällä mekkaloit? kysyin. - Miten sinä tuollaisen metelin sait aikaiseksi, olethan kuitenkin vain noitanen?
- Käytän taikapussukkaani, tottakai, noita vastasi. - Sinulla sitä ei sitten ole koskaan ollut mielikuvitusta.

Olin asiasta eri mieltä. Ennen minulla on ollut hyvinkin vilkas mielikuvitus ja on sitä vieläkin rahtunen jäljellä, ja mielikuvitus lisääntyy käytettäessä, niin se tekee. Ja nyt olen alkanut sitä käyttämään (pitkästä aikaa).

- Jassoo, sanoin. - Ja miksikäs tämä kolina?
- No, kun sinä tulet sieltä ylhäältä, tuoksut ulkoilmalta ja varhaiselta keväältä. Minä vaan täällä pimeässä kökötän ja kuutelen pesukoneen yksitoikkoista laulantaa. Haluan pois, yläkertaan!
- Koko talvenhan ole ihan tyytyväisenä torkkunut, minäkö nyt sinut herätin?
- Niin. Juttelit ääneen minulle tässä muutama päivä sitten kevääntulosta ja auringonvalosta ja siitä, miten olit kertonut minusta jossain niissä lokkikomme- issa tai jotakin.
- Myönnetään. Blogikommentissani kerroin sinusta. En uskonut, miten suuri vaikutus sinuun oli kertoa sinut "oikeaksi" pääsiäisnoita-akaksi. Oi, anteeksi, ainahan sinä olet ollut - elävähkö.

- Oikeastaan, olet ihan oikeassa, sanoin. - Kiva sinua on katsella ja kanssasi jutella jo hyvissä ajoin ennen pääsiäistä. Annat potkua pääsiäispiperrysten tekoon ja kevätsiivoukseenkin ja ikkunoiden pesuun ja...
- Ja minä kyllä annan sinulle noitapotkun, jos vielä vitkastelet! noita uhkasi - Otapa minut syliisi ja lähetään yläilmoihin!
- Selvä. Mutta voi, oletpa sinä talven aikana pölyyntynyt! Kaipaat kunnon tuuletusta ja harjausta, ehkä vähän kostealla pyyhkimistäkin! Aika vanha sinä alat olemaan, mutta noitaahan ei ikä pahenna, päinvastoin.
- Näin on! Päinvastoin kuin sinulla, ihmisellä. Et ole ainakaan nuorentunut talven aikana. Etkä laihtunut!
Rakas noitani osaa halutessaan olla tosi ärsyttävä. Ja löytää heikot kohtani. Noita kun on.