(Anteeksi hieman epäselvät kuvat. Kuvausharrastuksenikin on vasta nupullaan. Vaikka näille aloittelijan ikoneille on vain eduksi, etteivät kaikki yksityiskohdat näy.)Olen aina ollut kiinnostunut piirtämisestä, maalaamisesta. Nuorempana (lue: alle kolmekymppisenä, paljon alle) hiukan sitä harrastinkin. "Hiukan" on aivan oikea sana. Sitten täysi stoppi, kuten kirjoittamisessakin! Lapset, kodinhoito, sosiaalisten verkostejen hoito (lue: ystävät, kahvitteluhetket, keskustelut...), en tiedä, aika vain - kului. Odottaessa, että lapset kasvaa ja sitten minä kyllä...
Nyt on tuo aika "... ja sitten minä kyllä".
Aloittelin pari vuotta sitten. Ainoa kansalaisopiston maalauskurssi sinä syksynä oli ikonimaalaus. Se ei tuntunut sopivan ollenkaan, minä en ole mikään tarkka pipertäjä, huolellinen enkä hallittu. Mutta menin yrittämään. Ja tykästyin. Puolitoista lukukautta ikoneita maalasin, kerran viikossa. Valmiiksi sain kolme. Se ensimmäinen on kuvista alinna: enkeli Gabriel, viestintuoja, merkkinä tästä punaisen nauha hiuksissa. Noin postikortin kokoinen. Ylinnä kolmas maalaamani: Jumalanäiti-ikoni.
Menin puhaltamaan tulta vanhaan rakkauteeni. Sytytys onnistui ja sain muutakin. Sellaista se ikoninmaalaus on!
Viime syksynä ja tänä keväänä en ole ikonia maalannut. Kohta mennyt lukuvuosi on ollut työssä kiireinen: iltatapaamisia, kouluttautumista; kaikki tuo on jotenkin osunut juuri ikonimaalauspäivän, keskiviikon kohdalle.
5 comments:
Toivottavasti aikaa löytyy ensi lukukautena!
Kaunista pääsiäisen odotusta!
"Menin puhaltamaan tulta vanhaan rakkauteeni. Sytytys onnistui ja sain muutakin. Sellaista se ikoninmaalaus on!"
Kevään valoa ja mielen avaruutta harrastukseesi!
Haavetar,
niin toivon minäkin.
Maalausteline on nyt hankittu, tarkoituksena on kokeilla kesällä öljymaalausta!
Sivuaskel,
kevään valoa ja mielen avaruutta tämä sielu todella tarvitsee!
Kiitos teille molemmille, kesä-kevätviikon jatkoa!
Maalaat, kirjoitat – onnellinen olet.
Ja me lukijat ja katselijat saamme osamme ;)
Paju,
sinun ja muutamien seuraamieni bloginpitäjien ajatukset/kirjotukset ovat ruokkineet minua. Nälkäisenä minä tulin ja sain ravintoa. Pidän kaikista tarjotuista ruokalajeista. Olo on hyvä. Mutta ei kylläinen. Tätä halua lisää!
Aurinkoisen päivän jatkoa!
P.S. Fyysisestäkään lihoamisesta ei ole pelkoa, kun tätä ruokaa syö, päinvastoin: lämmin olo saa riisumaan ylimääräisiä "vaatekerroksia"! ;)
Post a Comment