Tämäkin pitää nyt tähän tuoda:
Elämän illassa muuttuvat suuret ja tärkeät asiat selvemmiksi, aivan niin kuin maiseman ääriviivat illalla selkenevät. Vaakamme muuttuu luotettavammaksi, oikeammaksi ja samalla lempeämmäksi. Ja lempeämmäksi käy myös murhe ja se suuri tietomme, että meidän on lakattava olemasta ihmisiä juuri sillä silmänräpäyksellä, jolla olemme päässeet siinä alkuun.
Ernst Wiechert
Tuesday, May 29, 2007
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
Niin, juuri kun jotain oivaltaa ja kuplat puhkeavat, alkaa luopumisen aika. Mutta toisaalta: luopuminen on rehellistä itsetilitystä. Juuret saavat tulla näkyviin: ihmisen osa eri aikakausina. Silloin pudotaan syyllisten etsijäin kovalta penkiltä johonkin pehmeään, jolla ei ole nimeä. Jotain hyvää se on...
Lempeää, lohdullista.
Paju ja Haavetar!
Mitähän lienen itse oivaltanut?
Itselleni tärkeitä asioita:
rakkaus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys, anteeksianto.
Ihmiseen katsominen.
Post a Comment